Tämä päivä on rakkaalle Michaelille, hänen lähipiirille ja meille faneille. Tämä päivä neljä vuotta sitten mursi meidän maailman ja maailmalta riistettiin jotain isoa, kaunista ja upeaa, Michael. Popin kuningas, isä, ystävä, poika, veli, idoli, koko maailman rakkaus ja hyväntekijä. Sitä päivää eikä sitä musertavaa tunnetta unohda koskaan.
Muistan hyvin tuon päivän, 25.6.2009 aamulla herättyäni otin aamukahvin ja menin irc-galleriaan, joka mulla oli silloin kovasti käytössä. Sen aikainen poikaystäväni oli kirjoittanut privaattina, että Michael Jackson on kuollut. Hätäännyin, kävin lukemassa kaikenmaailman uutisia kun en uskonut tapahtunutta todeksi, luulin että poikaystäväni vaan huijaa ja tämä on joku todella huono pila häneltä. Tottahan se kaikki oli, ja aloin itkeä. Silloin paistoi aurinko kunnolla porottaen ja muistan istuneeni parvekkeella katsellen aurinkoa ja kuunnellen Michaelin musiikkia monta tuntia. Ei satanut, taivas ei itkenyt vaan paistoi aurinko. Se loi epätodellisen tunteen, mutta tuntui myös että tämä kuolema ei ole Michaelin loppu eikä elämän loppu vaan taivas hymyili saatuaan luokseen jotain kaunista, Michaelin. Ja siitä alkaisi maan päällä minulle ja muille faneille jotain uutta ja kaunista. Niin alkoikin, tutustuin moniin ihaniin ihmisiin ja faneihin ja siitä alkoi innostuksemme Thrill the worldiin ja muihin Michaeliin liittyviin tapahtumiin ja siitä syntyi meidän tanssiporukka Shamone Sisters. Näistä ihmisistä on tullut minulle tärkeämpiä kuin voin sanoin kuvaillakaan ja kiitos näistä ihmisistä kuuluu Michaelille.
Vaikka suru oli suuri, asian kanssa on oppinut elämään ja nyt neljä vuotta myöhemmin hymyilen ajatellessani Michaelia ja kiitän kaikesta hyvästä mitä olen saanut elämääni hänen ansiostaan ja meidän elämä jatkuu Michael sydämessä aina.
Itse muistan tänä päivänä myös Tuomasta, joka oli kuin oma pikkuveljeni ja Juuliaa, joka oli rakas ystäväni ja kaunein enkeli päällä maan. Te lähditte maailmasta liian nuorena ja liian aikaisin ja ikävöin teitä aina. Tämä päivä on myös muille läheisilleni jotka olen menettänyt, joita suren edelleen ja varmasti aina.
Läheisen menetyksen suru ei koskaan helpota, sen kanssa oppii elämään jokainen omalla tavallaan. Arvostetaan siis kaikkea hyvää mitä meillä on ja tulee olemaan ja eletään elämämme täysillä. Muistellaan pois menneitä läheisiämme rakkaudella ja rakastetaan ilolla heitä ketkä elämässämme läsnä vielä on.
"Smile, though your heart is aching
Smile, even though it's breaking
When there are clouds in the sky
You'll get by...
If you smile
Through your fear and sorrow
Smile and maybe tomorrow
You'll find that life is still worthwhile
If you just smile..."
-Charlie Chaplin
Michael Jackson 29.8.1958-25.6.2009 <3
Lue myös ystäväni Piipan kirjoitus Michaelista, josta inspiraation tähän tekstiini sainkin: http://fanitus.blogspot.fi/2013/06/missa-olit-kun-michael-jackson-kuoli.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti