RAKKAUTTA DELFIINEILLE

Ajattelin tänään kirjoittaa kokemuksia eilisiltä Tulli Block Partyiltä. Jätän sen tekstin nyt kuitenkin vielä odottamaan, sillä tämä on mielessä paljon suurempana nyt. 

Aamuyöllä n. klo 05.00 maissa on meidän rakkaat Särkänniemen delfiinimme lähteneet kohti Kreikkaa Pirkkalan lentokentältä. Tarkemmin kohti toista vesivankilaa, Attica Zoological Parkia, jonka historiasta löytyy huonoa eläinten kohtelua ja laiminlyöntiä.  Siirto alkoi jo eilen illalla ja päättyi vihdoin tänä aamuna, kun delfiinit ovat perillä. Siirto itsessään rankka kokemus varmasti delfiineille ja uuteen paikkaan kotiutuminen sitäkin rankempi. Voimme vain toivoa, että kaikki menee hyvin ja että delfiinit saisivat hyvää kohtelua. Harmi vain, että tässä hypättiin ojasta allikkoon sen kummemmin eläinten hyvinvointia ajattelematta. Itse syytän Särkänniemeä sekä tavallaan myös aktivisteja.

Ei sen näin olisi pitänyt mennä. Aktivistit eivät missään vaiheessa ajaneet siirtoa toiseen vesivankilaan, mutta olisivat alusta alkaen voineet hoitaa asiansa ajamisen paremmin ja kehittävämmin. Asiasta päättäville tahoille olisi selvästi tyhjäpäisyytensä takia pitänyt tehdä erittäin selväksi se, mitä halutaan ja millä tavalla. Kohti parempaa. Mutta pääsyy on kuitenkin päätökset tehnyt Särkänniemen johto, jotka selvästi tekivät päätöksen vain rahaa ajatellen. Yllätys. Tässä toimittiin täysin lupauksia vastaan siitä, että delfiineille etsittäisiin hyvä loppuelämän koti, delfiinien parasta ajatellen. Ei ole sattumaa, että siirto tehtiin näin huvipuistokauden lopulla jotta ensi kesäksi voidaan avata uusi sisäaktiviteettipuisto ja sen loistossa ihmiset unohtaisivat tämän "selkkauksen" delfiinien suhteen. Ei, me emme unohda. Emmehän?

Asiassa emme voi muuta kuin toivoa, että delfiineillä menisi kaikki hyvin ja heitä kohdeltaisiin hyvin ja toivottavasti jatkossa tämän tyyppiset asiat opittaisiin joka taholla hoitamaan paremmin. Sen me kuitenkin voimme tehdä yhtenä rintamana, että Särkänniemeä emme tue millään tavalla ja tuomitsemme heidät tästä toiminnasta jyrkästi. 

Rakkautta teille ihanat delfiinimme Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti <3

Lisää aiheesta mm. AAMULEHDEN SIVUILLA.

HARD WORK PAYS OFF

Viime kirjoituksesta hieman aikaa. Mihin se kesäkin jo meni? :D Kaikki omat energiat on tullut nyt keskitettyä opiskeluun ja harjoitteluun sekä treeniin. Siinähän se kesä sitten meni. Kovaa työtä on tullut paiskittua, että pääsisi tavoitteisiin. Vihdoinkin se kova duuni palkittiin ja kuntosalivalmentajan näyttökokeesta mentiin kirkkaasti läpi, fiilis oli ihan mahtava! Vihdoinkin, onnea minä!

Vielä teoriakokeen suorittaminen ja sitten voin alkaa suunnittelemaan työkuvioita ihan konkreettisesti ja mihin suuntaan se oma juttu sitten viekään. Opinnot jatkuvat vielä ja osaaminen syventyy koko ajan, kohti PT:tä mennään. Ja sitä kun muutama jo on kyselleet, niin käytännön asioiden selvittyä voin pikku hiljaa alkaa työn pariin ja tekemään saliohjelmia ja treeniohjelmia. Oman osaamisen rajoissa vielä tietenkin. Asiasta lisää sitten kun sen aika tulee. :)

Nyt kun näyttökoe on suoritettu, pääsi vihdoin myös tekemään omia treenejä ihan vain itseään varten eikä harjoittelemisen ja opiskelun kannalta. Hirveästi viime viikolla uhosin, että en ainakaan viikkoon mene salille näytön jälkeen, mutta eihän mua sieltä saa millään pysymään poissa :D Heti piti koulutusviikonlopun jälkeen ampaista puskeen vähän rautaa. Alkuviikosta sain päähäni pitkästä aikaa tunkea itseni myös zumba -tunnille, heittää aivot narikkaan ja vaan heilua ja hikoilla toisen käskyjen alla. Tänään käytiin myös kaverin kanssa tekemässä kunnon porrastreeniä ja lenkkiä vanhoilla kotikulmillani Pispalassa. Nyt on kaikkensa antanut olo, ja kello tulee kohta vasta kolme iltapäivällä. Bueno! ;)

Askel askeleelta kohti unelmia, ja jokainen askel merkitsee.

<3: Tiina